Erik Bruun

  • Syntyi 7.4.1926 Viipurissa.
  • Opiskeli grafiikkaa Taideteollisessa korkeakoulussa, valmistui v. 1950.
  • Perusti oman yrityksen 1953 ja on sittemmin toiminut freelance-suunnittelijana. Suunnitellut mm. julisteita, kirjoja, liikemerkkejä, postimerkkejä ja seteleitä.
  • Suunnitellut julisteita useille suurille yrityksille, kuten Fazer, Hackmann ja Hartwall. Tunnettu luontoaiheisista julisteistaan, joista tunnetuin lienee Suomen Luonnonsuojeluliiton tunnuksenakin käytetty Saimaannorppa (1974).
  • Palkittiin vuonna 2008 Pro Finlandia -mitalilla.
  • Taiteen Keskustoimikunta nimittänyt taiteilijaprofessoriksi.
  • Asunut yli 40 vuotta Suomenlinnassa Helsingissä.

Pääosassa on
pelkistetty idea

Graafikko, taiteilijaprofessori Erik Bruun on piirtänyt itsensä suomalaisten sydämiin – eikä vähiten 50- ja 60-luvulla suunnittelemiensa Jaffa-julisteiden ansiosta. Tutut julisteet koristavat monen kodin seinää, olkoonkin, että useat klassikkojulisteisiin ihastuneet eivät edes olleet vielä syntyneet niiden ilmestyessä alun perin katukuvaan.

Jaffa-julisteiden suunnittelu tempaisi Bruunin aikanaan heti mukaansa. Työn aluksi hän halusi tutustua asiaan perusteellisesti. ”Ajattelin, että kenelle tätä julistetta teen ja miksi. Vastaus ei ollut, että tilaajalle eli Hartwallille, vaan kyllä se oli yleisö, jolle mainosjulisteita suunnittelin.”

Luonnokset tikkuaskin kokoon

Graafikkomestari itse arvelee julisteiden suuren suosion syyksi niiden yksinkertaisuuden. ”Liikkuessani kaupungissa raitiovaunulla ajattelin, että ulkomainosjulisteen pitää puhutella katsojaa. Siitä pitää välittyä sanoma nopeasti. Niinpä pelkistin, pelkistin ja pelkistin, kunnes sanoma oli riittävän selkeä.”

Halutessaan varmistaa, että mainosjulisteet olivat riittävän pelkistettyjä, Bruun kehitti jopa aivan oman työskentelytavan. Hän teki luonnoksia tulitikkuaskin kokoon – mittaan, johon ei takuulla pysty mahduttamaan liikaa asiaa.

Pelkistetyn värikkäiden Jaffa-julisteiden ilmestyttyä katukuvaan ne hurmasivat ihmiset heti. Vuoden 1956 Situuna-Jaffa-julisteen ollessa esillä mainospylväissä, Bruunin ihailema ruotsalainen graafikko Olle Eksell kävi Helsingissä. ”Eksell ihastui julisteeseen ja muistan olleeni siitä kyllä hyvin otettu!”, Bruun hymyilee.

Rehevä palmu hurmaa edelleen

Bruunin oma suosikki Jaffa-julisteista on vuonna 1959 mainostolppiin tehty Jaffa Palmu. ”Opin jo Ateneumissa, että Palmu on kaukokaipuun symboli. Siihen aikaanhan appelsiinejakin käytiin syömässä lähinnä Tukholmassa!”

Jaffa Palmu -julisteen painamisessa oli tosin omat haasteensa, sillä silkkipainotekniikka oli vielä kehitysvaiheessa ja vaati työltä tiettyä sabluunamaisuutta. Bruun puolestaan halusi julisteisiin rehevyyttä. Saavuttaakseen haluamansa rehevyyden Bruun hankki offset-painoille valmistettuja suuria peltilevyjä, ja teki Jaffa Palmu -litografian suoraan niille. ”Se oli valtava työ, mutta tulos oli vaikuttava. Seuraavana vuonna Hartwall halusi tehdä sen uudestaan”, Bruun nauraa.

Ja nyt, vuonna 2012, Hartwall on halunnut taas lisää rakastettuja Jaffa-kuvituksia. Bruun suunnittelikin alkuvuodesta uuden, Palmu-aiheisen Jaffa-mainoksen, joka ilostuttaa tällä kertaa ihmisiä Helsingin Hämeentiellä sijaitsevan rakennuksen seinäpintana.

Taskussa aina kasa lappuja

Klassikkojulisteiden paluu katukuvaan muutamia vuosia sitten ilahdutti taitelijaa itseään. ”Kun tuolloin kävelin Kauppatorilla, piti melkein istua alas, kun oma työ olikin yhtäkkiä siinä edessä!”

Kuten jo aikanaan, Erik Bruunin pelkistetyn tyylikkäät julisteet erottuvat muista mainosjulisteista. Nykyiset ulkomainokset tuppaavat olemaan pitkän linjan graafikon makuun turhan täynnä asiaa. ”Niihin tulee vahingossa niin paljon tekstiä, että autolla ajava ajaa helposti kolarin niitä lukiessaan”, Bruun hymähtää.

Nuorille alan taitajille konkari antaa yhden neuvon: ”Julisteessa idea on aina pääasiassa. Eikä se välttämättä synny tietokoneen ääressä. Siksi taskussa täytyy olla aina kasa lappuja, jotta raitiovaunussa istuessaan voi aina miettiä ideaa.”